Suomalainen varhaiskasvatus tarkoittaa kasvatuksen, hoidon ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta. Sen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäiväkodissa tai muussa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa esimerkiksi leikki- tai kerhotoimintana.
Kunnan tulee tarjota lapselle varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Lapsen huoltajien työskennellä kokoaikaisesti, opiskellessa tai toimiessa yrittäjinä päätoimisesti, tulee myös varhaiskasvatusta järjestää kokopäiväisesti. Varhaiskasvatusta tulee järjestää kokopäiväisesti myös silloin, kun sen arvioidaan olevan tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi. Varhaiskasvatus voi olla myös erityishuolto-ohjelmaan kirjattua kuntoutusta. Mikäli varhaiskasvatus on kirjattu lapsen erityishuolto-ohjelmaan ja perhe ei muutoin käyttäisi oikeuttaan varhaiskasvatukseen, ei varhaiskasvatuksesta tule tällöin periä asiakasmaksuja. Tällöin myös lapsen kuljetus päivähoitoon on lähtökohtaisesti maksutonta.
Päiväkodin arjessa lasta tuetaan monipuolisesti eri kehityksen ja oppimisen osa-alueissa. Lapsen kanssa kehitetään hänen kielellisiä valmiuksiaan, ilmaisutaitoja ja kulttuurin tuntemusta. Lisäksi tutustutaan hänen ympäristöönsä ja yhteisöönsä sekä opetellaan yhdessä liikuntataitoja sekä terveellisiä elämäntapoja.
Lapsen kielellisiä taitoja ja valmiuksia tuetaan varhaiskasvatuksessa. Kieli on lapselle oppimisen väline, jonka avulla lapsi hankkii tietoa. Kielellisten taitojen kautta lapsi pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisemaan itseään, osallistumaan ja vaikuttamaan.
Varhaiskasvatuksessa lapsi pääsee kokeilemaan erilaisia musiikillisen, kuvallisen, sanallisen ja kehollisen ilmaisun muotoja. Eri ilmaisumuotojen kehitys tukee lapsen oppimista, positiivista minäkuvaa ja sosiaalisia taitoja. Ilmaisun eri muotojen kautta lapset voivat kokea ympäröivää maailmaa heitä puhuttelevalla tavalla. Lisäksi tavoitteena on tutustuttaa lapsi kulttuuriperintöön ja taiteeseen, mikä vahvistaa lapsen identiteetin kehittymistä, monilukutaitoja ja antaa lapselle valmiuksia osallistua ja vaikuttaa ympäristöönsä.
Lapselle annetaan myös valmiuksia toimia omassa lähiympäristössään ja ymmärtää sen monimuotoisuutta. Lapsen eettisen ajattelun taitoja tuetaan, edistetään lapsen kunnioitusta ja ymmärrystä eri uskontoja, katsomuksia ja uskonnottomuutta kohtaan sekä pohditaan lähiyhteisön menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lisäksi lapsille annetaan mediakasvatusta, jolloin tutustutaan eri medioihin, tuotetaan omia mediasisältöjä ja pohditaan lasten kanssa mediaan liittyviä asioita, kuten sen todenmukaisuutta. Lisäksi opetellaan mediakriittisyyttä.
Myös ympäristö- ja teknologiakasvatus, sekä matemaattisen ajattelun harjoitteleminen ovat osa varhaiskasvatusta. Lasta tuetaan havainnoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään omaa ympäristöään. Lasta autetaan huomaamaan matematiikan elementit päivittäisessä elämässä ja ympäristössä sekä innostetaan lasta leikin kautta opettelemaan matemaattisia taitoja, kuten luokittelua, vertailua, säännönmukaisuuksien löytämistä ja lukujonotaitoja. Ympäristökasvatuksen avulla vahvistetaan lapsen luontosuhdetta ja ohjataan häntä kohti ekologisesti kestävää elämäntapaa. Teknologiakasvatuksessa puolestaan tutustutaan lapsen kanssa arjen teknisiin ratkaisuihin ja keksitään omaa luovuutta sisältäviä ratkaisuja teknologiaa hyödyntäen.
Varhaiskasvatuksen arjessa luodaan myös pohjaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia tukevalle liikunnalliselle elämäntavalle. Lapsi saa mahdollisuuden kokeilla liikunnan eri muotoja ja liikunta tulee osaksi hänen arkeaan sekä sisällä, että ulkona. Lapsen kehontuntemusta, kehonhallintaa ja motoristen taitojen kehittymistä tuetaan. Ruokakasvatuksella tuetaan lapsen myönteistä suhtautumista ruokailuun ja vahvistetaan terveellisiä ruokailutottumuksia. Lisäksi lasten kanssa keskustellaan yhdessä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten liikkumisen, levon ja ihmissuhteiden merkityksestä.