Puhuttaessa lapsen leikkitaidoista, on totuttu ajattelemaan hyvin ikäsidonnaisesti. Kuitenkin kaikki lapset oppivat ja omaksuvat leikkitaitoja omassa tahdissa. Kaikki leikkimiseen liittyvät taidot ovat arvokkaita, tapahtuipa leikkiminen millä tavalla tahansa. Myös varhaiskasvatuksessa on siirrytty painottamaan yksilöllistä kehitystä ja oppimista. Olipa lapsesi kehitystaso tai edellytykset oppimiseen mitkä tahansa, niin on leikki aina merkittävä osa lapsuutta sekä kasvua ja kehitystä.
Leikkimisestä on valtavasti hyötyä lapsen kehitykselle:
- Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa ja jäsentää sitä.
- Leikin kautta lapsi luo kuvaa itsestään ja muista ihmisistä ja samalla se on keino solmia sosiaalisia suhteita.
- Leikeissä lapsi käsittelee näkemiään ja kokemiaan asioita ja muokkaa niitä luomalla uutta.
- Mielikuvitusleikeissä lapsi pääsee kokeilemaan uusia rooleja ja testaamaan haaveitaan.
- Roolileikkien kautta lapset rakentavat minä-kuvaansa.
Leikeissä erehdykset on helpompi ottaa vastaan kuin tosielämässä. Lisäksi roolileikeissä lapset käsittelevät ympäristönsä ilmiöitä ja saavat mahdollisuuden tarkastella mitä kuuluu hyvyyteen ja pahuuteen. Leikeissä lapsi pääsee myös käsittelemään tosielämän vaikeita kokemuksia. Muiden lasten kanssa yhdessä leikittävän leikin kautta yhteisöllisyys vahvistuu ja lapset opettelevat samalla ottamaan huomioon toisten ajatuksia ja tuntemuksia sekä säätelemään omia tunteitaan.
Vanhempana voit vaikuttaa leikkien kehitykseen positiivisesti. Kaikki lähtee siitä, että leikkiin varataan aikaa sekä tilaa ja lapsen saatavilla on sopivia leikkivälineitä. Lapsen leikkeihin kannattaa myös itse mennä mukaan. Sinun ja lapsesi yhteiset leikit voivat olla esimerkiksi rooli-, esine-, köröttely-, peuhu- tai sääntöleikkejä. Kun leikitte yhden tyyppistä leikkiä ja lapsi kehittyy siinä, auttaa se lasta ymmärtämään myös muun tyyppisiä leikkejä paremmin.
Joskus saattaa tuntua, että omat leikkimisen taidot ovat jo unohtuneet. Leikkimään voi kuitenkin oppia uudelleen, mutta se vaatii hieman heittäytymistä ja hallinnan tunteesta luopumista. Oma roolisi turvallisena aikuisena ja rajojen asettajana ei silti häviä, vaikka eläytyisitkin leikkiin mukaan. Leikin taika ei myöskään häviä, mikäli joudut kesken kaiken puuttumaan lapsen tekemisiin. Myös lapset irrottautuvat hetkeksi leikistä neuvottelemaan juonikuvioista tai rooleista ja jatkavat sitten.
Vauvan ja pienen lapsen kanssa voitte leikkiä sylileikkejä, joihin kuuluu loruttelua, riimejä ja hypityksiä. Sinun ja lapsesi yhteinen side vahvistuu hymyn, naurun ja ilon myötä. Loruissa esiintyy ammatteja, eläimiä, paikkoja ja muita lapselle uusia sanoja.
Liikkumaan opetteleva lapsesi haluaa päästä tutkimaan erilaisia esineitä suullaan ja käsillään. Voit nimetä esineitä ja näyttää lapselle kuinka niitä käytetään. Varaa monipuolisesti tutkittavaa eri elämänalueilta. Suhteet kiinnostavat lasta, joten hänelle voi varata sisäkkäisiä sylintereitä tai laatikkoon pistettäviä palikoita. Kukkuu- leikki, jossa sinun kasvosi katoavat ja ilmestyvät uudelleen viehättää ja huvittaa lasta usein kovasti.
Kun lapselle alkaa sinun avullasi tulla tutuksi erilaisten esineiden merkitykset, saattaa hän alkaa esittää omasta elämästä tuttuja tapahtumia esineiden avulla. Lapsi saattaa esimerkiksi hämmentää kauhalla leikkipuuroa tai viedä pehmokoiran narun päässä lenkille. Kuvitteluleikki puolestaan voi kehittyä edelleen roolileikeiksi, kun lapsen kielellinen osaaminen on riittävän kehittynyt.
Kielen avulla lapsi suunnittelee toimintaansa ja yhteistyötä leikkitovereidensa kanssa. Jotta rooleista kehittyisi tarina, tarvitaan pitkäkestoisempaa samassa leikissä pysymistä. Jos tässä on haastetta, niin voit auttaa lastasi pysähtymällä itse leikin äärelle pitemmäksi aikaa hänen kanssaan. Lasta hyödyttää usein myös toinen, hieman taitavampi leikkitoveri, joka voi sanoittaa leikkiä ja viedä sitä eteenpäin.