Mikäli lapsesi tarvitsee erityistä tukea päiväkodissa, tulee tuen tarve suunnitella yhteistyössä sinun kanssasi. Lapsen tuen suunnittelu tulee lähteä aina hänen vahvuuksistaan, sekä tarpeistaan liittyen oppimiseen ja kehitykseen.
Lapsen tarvitsema tuki toteutetaan tavallisen päiväkotiarjen lomassa ja lapsen tukeen vastataan ryhmän yhteisen toiminnan sisällä. On tärkeää, että kaikkien osallisuus toteutuu ja lapset oppivat näkemään moninaisuuden tavallisena ja luonnollisena asiana. Jokaisen lapsen tulee kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Lapselle kehittyy myönteinen minäkuva, kun hän saa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin.
Joskus tuen tarpeeseen ei kuitenkaan pystytä vastaamaan riittävästi osana varhaiskasvatusryhmän arkea, jolloin tukea voidaan järjestää lapselle erityisryhmässä täysi- tai osa-aikaisesti. Ensisijaisesti pyrkimyksenä kuitenkin on muuttaa lapsen oman varhaiskasvatusryhmän toimintakulttuuria ja pedagogisia käytäntöjä, ja siirrolla erityisryhmään tulee olla oikea tarve ja vahvat perustelut.
Eri alojen asiantuntijat suunnittelevat yhteistyössä sen, kuinka lapsen erityinen tuki toteutetaan. Tätä kutsutaan moniasiantuntijuudeksi, jossa sinun asiantuntijuudellasi tulee olla vahva asema. Lapsesi huoltajana olet aina oman lapsesi paras asiantuntija. Asiantuntijaryhmässä on sinun ja lapsesi lisäksi lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, muusta varhaiskasvatuksen henkilökuntaa sekä tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Sinun kanssasi yhdessä pohditaan millainen tuen tarve lapsellasi on ja millaisia tukitoimia hän tarvitsee.
Lapsen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden tulee toteutua erityisistä tuen tarpeista huolimatta. Erityisellä tuella pyritään takaamaan esteettömyys lapselle päiväkodin arjessa. Esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi tilojen, aikataulujen, toiminnan ja ryhmien kokojen suunnittelua. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tarpeiden mukaan esimerkiksi tukiviittomien ja kuvakommunikaatioiden käyttöä, pienryhmässä toimimista, tilojen suunnittelua niin, että pyörätuolilla liikkuminen mahdollistuu, hyvää valaistusta, selkeyttä ja kontrasteja tilan suunnittelussa ja niin edelleen. Henkilöstöä tulee kouluttaa tarpeen mukaan esimerkiksi tukiviittomien käyttöön ja tilojen suunnitteluun.
Mikäli lapsella on henkilökohtainen avustaja, tulee huomioida, että hänen lisäkseen myös muun lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olevan henkilökunnan on perehdyttävä lapsen kanssa käytettäviin kommunikaation apuvälineisiin, jotta lapsen osallisuus toteutuu.
Lapsen oma, henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma toimii keskeisenä dokumentoinnin välineenä tuen tarpeen huomioimisessa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan konkreettisesti ja hyvin jäsenneltynä, kuinka tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan ja millaisia keinoja käytetään. Lisäksi kirjataan myös kuinka vastuu henkilökunnan välillä jakautuu käytännössä. Lapsen tuen tarve arvioidaan säännöllisesti. Tuen tarpeen arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa ja aina esiopetukseen siirryttäessä. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan aina, kun tuen tarpeeseen liittyviä tavoitteita saavutetaan, uusia tavoitteita asetetaan tai jos tuen tarve päättyy.