Lasten omaishoitajat käyvät usein töissä joko koko- tai osa-aikaisesti. Perhekoko ja velvollisuus kaikkien perheenjäsenten hoivan ja huolenpidon järjestämisestä saattaa usein vaatia tätä ja monelle omaishoitajalle työssäkäyminen onkin taloudellisesti välttämätöntä.
”Asumme Ellan kanssa kahdestaan. Minä käyn töissä ja Ella käy pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille suunnattua erityiskoulua sekä siellä käytävää iltapäivähoitoa. Aamulla kuljetus hakee, minä vastaavasti haen hänet työpäiväni jälkeen.”
Usein omaishoitajat myös tahtovat jatkaa ansiotyössään, mikäli työn ja omaishoidon yhteensovittaminen on mahdollista. Toimeentulon lisäksi työ voi tarjota omaishoitajalle hengähdystauon hoitotyöstä, mahdollistaa sosiaalisia kontakteja sekä antaa mahdollisuuden myös muuhun toimintaan omaishoidon rinnalla. Työelämään palaaminen omaishoitotilanteen päättymisen jälkeen, esimerkiksi kehitysvammaisen lapsen muuttaessa tuetun asumisen piiriin, voi tuoda mukanaan myös haasteita esimerkiksi ammattitaidon päivittämiseen liittyen.
Omaishoidossa olevat lapset ovat usein päivähoidossa tai koulussa, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia omaishoitajan ansiotyöhön. Ongelmia voi aiheutua hoivan järjestämisestä esimerkiksi koulun lomien aikana sekä silloin, jos tarjolla ei ole sopivaa iltapäivätoimintaa koulupäivän jälkeen. Lisäksi arkeen soviteltavana on usein terapioita, lääkärikäyntejä, palavereita sekä muita lapsen hoitoon liittyviä asioita, joissa omaishoitajan tarvitsee olla läsnä.
On myös tilanteita, joissa omaishoitaja joutuu tekemään päätöksen ansiotyön jättämisestä. Tähän päätökseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lapsen terveydentilasta johtuvan hoidon tarpeen ja vaativuuden lisääntyminen, omaishoitajan uupuminen tai työpaikan joutamattomuus.
” Poika on koulussa lyhennetys viikon (4 pv, 4 h/pv), mutta hän on sairaana joka viikko. Näin ollen molempien vanhempien on mahdotonta käydä töissä tai meillä pitäisi olla hoitaja joka aamu, joka jäisi pojan kanssa kotiin, jos hän ei ole kouluunlähtökunnossa.”
Omaishoitajan asemaan liittyy haasteita useissa työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Omaishoito muistuttaa monissa osin palkkatyötä, mutta kuitenkin se on vapaaehtoisuuteen sekä perheen jäsenten keskinäiseen tunnesiteeseen perustuvaa. Lainsäädännön näkökulmasta omaishoito sijoittuu julkisen ja yksityisen hoivan väliin harmaalle alueelle. Esimerkiksi määritellessä työttömyysturvaa omaishoidon saatetaan katsoa olevan palkkatyöhön rinnastettavaa, jolloin se nähdään esteenä työmarkkinoille osallistumisesta. Työttömyysturvalain mukaan työttömyysturva kuitenkin kuuluu Suomessa asuvalle työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE- toimistoon, ja on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoidon ei siis tulisi automaattisesti olla este työttömyysturvan myöntämiselle. Mikäli omaishoito on ympärivuorokautista tai koko päiväistä, tulee omaishoitajan selvittää TE-toimistolle, miten omaisen hoito järjestettäisiin omaishoitajan työssäkäynnin aikana.